Kansanedustaja Aittakumpu esitti lukijakirjoituksessaan (20.8.), että opetushallitus pitäisi lakkauttaa. Kirjoittaja on oikeassa siinä, että julkisen talouden velkasuhde (82,1 %) ylittää EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen rajat (60 % velkasuhde, 3 % alijäämä). Menojen hillitseminen on välttämätöntä myös tulevaisuudessa.
Suomen kansantalous nojaa vahvasti vientiteollisuuteen, joka on keskeinen työllistäjä, arvonluoja ja verotulojen lähde. Verotuloilla taas turvataan hyvinvointipalveluja. Kustannuksia on siis hallittava, mutta samalla on panostettava tuottavuuteen. Sen tärkein perusta on opetus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta, joka synnyttää uusia tuotteita ja palveluja.
On vaikea nähdä, miten opetushallituksen lakkauttaminen lisäisi tuottavuutta. Paljon toimivampi vaihtoehto on keskittää rajalliset voimavarat lakisääteisiin ydintehtäviin, hyödyntäen LEAN-johtamisen periaatteita ja ottamalla tekoälystä irti olennainen hyöty.
Uudistukset ovat välttämättömiä, koska Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtavilla viranhaltijoilla on ollut merkittäviä haasteita ylläpitää hyvän hallinnon palveluperiaatetta, eli vastata lain tarkoittamalla tavalla kansalaisten sekä asiamiesten tietopyyntöihin tai kanteluihin.
Mainitsen palveluperiaatteen puutteista muutaman esimerkin: Oulun seudun ympäristövirasto käsitteli valitusta lähes kolme vuotta ennen kuin johtavat viranhaltijat antoivat hallintopäätöksen. Lisäksi hyvinvointialueen lainvastaisia virkavalintoja on toistuvasti hallinto-oikeuden käsittelyssä. Edelleen rakennusvalvontavirasto ei vastaa hyvän hallintotavan mukaisesti kansalaisen toimenpidealoitteeseen, sekä hyvinvointialue reagoi hoitojonomuistutuksiin usein myöhässä – jos lainkaan.
Viranomaiset vetoavat usein resurssipulaan, mikä on ymmärrettävää, mutta se ei ole lähtökohtaisesti hyväksyttävä peruste viivästymiselle. Ohjeiden mukaan muistutukseen tulisi vastata 1-4 viikon kuluessa. Ylimpien laillisuusvalvojien toistuvilla huomautuksilla ei näytä olevan ohjaavaa vaikutusta. Myöskään hallinto-oikeusprosessit tai esitutkintapyynnöt eivät ratkaise ongelmaa: prosessit ovat raskaita, hitaita ja usein yksittäiselle kansalaiselle ylivoimaisia. Näin moni luopuu oikeuksiensa ajamisesta.
Hyvän hallinon palveluperiaate on kuitenkin perusoikeus. On kohtuutonta, että kansalaiset joutuvat toistuvasti turvautumaan ylimpiin laillisuusvalvojiin tai oikeusprosesseihin perusoikeuksiensa turvaamiseksi. Tällä perusteella lainsäädäntöä on syytä tarkastaa.
Viranomaiset tulee asettaa kansalaisten ja yritysten kanssa yhdenvertaiseen asemaan lain edessä. Mikäli viranomainen ei vastaa määräajassa valitukseen, kanteluun tai muistutukseen, se menettäisi asiassa puheoikeuden ja vastaisi oikeudenkäyntikuluista.
Tällainen sääntely ohjaisi viranomaisten toimintaa tehokkaammin kuin ylimpien laillisuusvalvojien toistuvat huomautukset tai hallinto-oikeuden kumoamat päätökset – euro on tunnetusti hyvä konsultti.