Hallituksen esityksen mukaan hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin ja hillitä kustannusten kasvua.
Julkisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin usein siitä, voidaanko hyvinvointialueita yhdistää, mitä se kustantaa ja mikä päivystysalue lakkautetaan.
Jälkimmäinen teema liittyy kiistatta hallituksen esitykseen ja palveluiden saatavuuteen, saavutettavuuteen sekä ammattitaitoisen työvoiman saantiin, mutta hallintoalueiden lukumäärän tai poliittisen vallan käytön pitäisi olla sivuseikka.
Hyvinvointialueuudistus toteutettiin edellisen hallituksen aikana, ja tuolloin käytiin Jaakobin painia viiden ja kahdeksantoista hallintoalueen välillä. Valitettavasti kahdeksantoista alueen hallintomalli (vrt. nykyinen malli) veti pidemmän korren, ja nyt tämän päätöksen hedelmiä korjataan.
Tanskassa asuu kuusi miljoonaa asukasta ja he valitsivat huomattavasti rohkeamman strategian. Siellä sote-uudistusta valmistellaan neljän hallintoalueen ympärille. Hallintoreformin tavoitteena on hillitä kustannuksia 0,308 miljardilla eurolla, ja painopiste on palveluiden kehittämisessä sekä saatavuudessa.
Täällä pohjolan perukoilla kinastellaan siitä, minkä verran Raahen tai Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttamisesta saadaan säästöjä. Olipa säästöpotentiaali 7 tai 1,2 miljoonaa euroa, niin kuluerä on vain pisara meressä – ja säästökohde väärä.
Mikäli hyvinvointialueuudistus olisi toteutettu viiden hallintoalueen tai Tanskan mallin mukaisesti, säästötoimenpiteet olisivat kohdistuneet hallintoon sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamisesta ja tekoälystä saatuun hyötyyn. Tällöin ei olisi ollut akuuttia tarvetta keskustella yöpäivystysten tai palvelupisteiden lakkauttamisesta.
Poliittista keskustelua pitäisi käydä pikemminkin siitä, mikä oli hyvinvointialueuudistuksen perimmäinen tarkoitus ja miten turvaamme välttämättömät turvallisuus- ja sote-palvelut nykyisessä taloustilanteessa sekä huoltosuhteen heikentyessä.
Ensisijainen toimenpide on viennin sekä talouskasvun edistäminen ja siten verotulojen lisääminen. Toissijainen keino on hillitä julkisen sektorin velkasuhdetta niin, että toteutamme Tanskan mallin kaltaisia riittävän rohkeita hallinto- ja byrokratiauudistuksia ja ohjaamme vapautuvat voimavarat asiakasrajapintaan sekä peruspalveluihin.
Suomen talouskehitys ja huoltosuhde pitää huolen siitä, että uudistuksia tehdään myös jatkossa. Uudistusten yhteydessä huomio tulisi kiinnittää perusoikeuksiin ja lainsäätäjän tahtotilaan. Tässä tapauksessa se tarkoittaa peruspalveluiden saavutettavuuden ja saatavuuden turvaamista sekä varmistamista.
(Teksti on julkaistu Kalevassa 23.9.2025)